17. joulukuuta 2017

kolmas adventti



Joulukuu on kulunut hurjan nopeasti, kolmas adventti jo. Ensi viikolla onkin jo jouluaatto. Tänään viimeistellään vielä paketit ja ensi viikko meneekin sitten toimittaessa niitä perille. Askartelin myös erilaisia ruokinta-automaatteja linnuille. Niistä tulee myöhemmin ohjeita. 


Kanilaan laitettiin itsenäisyyspäivän aikoihin pienet lyhdyt. Ne ovat palaneet nyt jokaisena adventtina. Luovat hiukan valoa ja tunnelmaa. Savinen pihamme on talvella kauneimmillaan. Koruton ja puhtaan näköinen. Lahopuutarhassa ei ole tullut käytyä, vaikka tarkotus olisi saada sinnekin tampattua polku. Toistaiseksi projekti on vähän jäissä. 

Tänään olisi ollu kirkossamme kauneimmat joululaulut. Olen kuitenkin työpäivän päälle niin väsynyt, että jää väliin. Sen sijaan olohuoneesta roudataan se pakettiaskartelukaaos pois ja tuodaan kuusi tilalle. Se on selkeä hyppy jouluntunnelmaan, josta pidän ♥

Valkoinen joulukin alkaa näyttää mahdolliselta, miten ihanaa. Toivottavasti lumi ja pakkanen pysyisivät, piristäisi mieltä hurjasti. Nyt sunnuntai lepoa, viikolla onkin ohjelmassa siivousta, piparitalkoita ja maustekakkuja, sekä toffeeta.

Siunattua sunnuntaita ja stressitöntä ensi viikkoa kaikille ♥ 

16. joulukuuta 2017

2kk ilman shampoota

Vasemmalla viisi päivää edellisestä ruisjauhopesusta (kookosöljyä edellisiltana)

EDIT// Päätin postata aiheesta jo, vaikka kahdelta kuukaudelta hiuskuvia on kovin vähän. Kuvallinen havainnointi haasteellista ja puutteellista. Postaan lisää, kun pääsen asiassa eteenpäin ja opin lisää :)

Olen ollut lokakuusta lähtien ilman shampoota ja hoitoaineita. Olen käyttänyt kaksi kertaa hiuslakkaa. Ihan vain että saisin purkin tyhjäksi, mutta näyttää kyllä siltä, että lahjoitan siskolleni. Aloitetaan teksti pienellä hiushistorialla ja miten tähän on tultu.

Värjäsin hiukseni ensi kertaa yläkouluun mennessä, eli vuonna 2009. Tuolloin laitettiin tumman ruskea joku. Luonnollisestikin tyveä värjäiltiin, koska tummasta väristähän se näkyy heti. Tummaruskea kerrostui niin, että vuoden jälkeen hiukseni olivat pikimustat. Vaikka niitä ei ikinä erikseen värjätty mustiksi. Hiukset myös kuivuivat käsittelystä ihan tolkuttomaksi. Kuolleita latvoja ei ole ikinä leikelty niin paljon pois, kuin silloin. Jouduin käyttämään hoitoainetta määrällisesti paljon ja päivittäin. Kuiviin hiuksiin tarvitsi myös muotoilutuotteita. Ja kun päivällä käytti muotoilutuotteita, piti hiukset pestä illalla värjätyille hiuksille tarkoitetulla shampoolla. Tietysti tämän jälkeen tarvittiin taas hirveä määrä hoitoainetta, vaikka hiustenlaatu ei siitä koskaan nousuun lähtenyt.

Tuskastuin mustaan ja tyven värjäämiseen ja kuiviin katkeileviin hiuksiin. Päädyttiin tutun parturin kanssa siihen, että aletaan vaalentaa hiuksia osissa. Hiuksiin laitettiin värinpoisto ns. palkkeina, eli leveinä raitoina. Ihan vain että edes osa tukasta jäisi päähän. Palkit menivätkin rutikuiviksi oransseiksi. Niitä laitettiin myöhemmin lisää ja tyveä värjättiin vaaleamman ruskealla. Noin vuoden kuluttua hiukseni olivat oranssinkirjavan eri sävyiset ja uudet värjäykset tarttuivat epätasaisesti. Ei se haitannut, tykkään suttuisen näköisistä hiuksista. Mutta hiukset olivat edelleen ihan rutikuivat, katkeilevat ja jatkuvasti kuivan pörröiset.

Ammattikoulusta valmistuessa hiukset olivat ihan kivat. Ne oli värjätty ruskealla, aika lähellä omaa väriäni. Tarkoitus olikin kasvattaa pituutta ja oma väri takaisin. Ensimmäisessä onnistuinkin. Kunnes yhtäkkiä päätin värjätä pääni punaiseksi. Ensin punaisella värillä ja sitten punaisella colormaskilla. Puolen vuotta hiukset olivat epätasaisen erisävyisen punaiset vaihtelevasti. Värinpoistokohtaan ja värjättyihin osiin punainen imeytyi oikein hyvin, omaan tukkaan ei. Colormaski värjäsi päänahankin punaiseksi, joten kyllä se kokonaisuus punaisena välittyi. Viimeinen punainen väri päähäni laitettiin kesällä 2016 ja siihen se loppui. Sen jälkeen aloin oikeasti kasvattaa omaa väriä ja pituutta takaisin.



Sitten päästään varsinaiseen asiaan. Terveydentilani keväällä romahtaessa, hiustenpesu jäi siinä ohella lähes kokonaan. Olin toisinaan yli viikon pesemättä hiuksia ja ne todentotta rasvottuivat. Ihan niin seinään hiustenpesua ei voi lopettaa, se on vähän epäreilua keholle. Aloin kyllä pestä hiuksia kun taas jaksoin, mutta harvemmin, kolme neljä kertaa viikossa. Vähensin pesukertoja kesän aikana runsaasti. En koskaan oppinut oikeasti käyttämään hoitoainetta ja jätin sen kokonaan pois. Olen oikeasti myös laiska laittamaan hiuksiani, joten ne ovat olleet tänä vuonna auki enemmän kuin koskaan. Siinä on puolensa ja puolensa, tuon metsästä risuja ja pieniä ötököitä mukanani enemmän kuin koirat yhteensä... Kuivanpuoleiset luonnonkiharat myös takkuuntuvat hirmu paljon ja helposti.

Viimeisen kerran shampoota käytin lokakuun alussa. Pesin silloin jo hyvin hyvin harvakseltaan. Mutta sitten shampoon käyttäminen vain loppui ja siirryin kokonaan ruisjauhoon. Syitä on monia, ensinnäkin shampoo on kallista. Toisekseen, on ihan loputon oravanpyörä käyttää shampoota, hoitoainetta, muotoilutuotteita jne. Ja vielä kerran, se on kallista. Minulle hiusten laittaminen ja niiden asettelu myöskään tuota millään tasolla mielihyvää, stressiä enemmänkin. Joten mitä vähemmän mitään, niin sopii paremmin minulle.

Nykyisellään pesen hiukset kerran pari viikossa ruisjauholla. Ruisjauhoa kuluu kerralla vajaa ruokalusikallinen. Siihen sekoitetaan vettä sen verran, että se on helppo levitellä päähän. Sitten vain huuhdellaan pois. Määrä kannattaa suhteuttaa omiin hiuksiin. Minulle pari ruokalusikallista oli liikaa, sillä tuntui että jauhoa jäi aina päähän. Ruisjauhon puhdistava ominaisuus perustuu sen sisältämään saponiiniin. Hiukset rasvoittuvat vähemmän kuin ennen, kun niitä ei jynssää päivittäin. Viitisen päivää on kuitenkin maksimi, mitä voin olla pesemättä, silloin hiukset alkavat näyttää rasvaisilta.

Harjaan hiuksiani nykyään enemmän ja useammin, osin myös siksi, että ne ovat enemmän auki. Harjaaminen on toki muutenkin hyödyllistä; luontainen tali levittyy ja irtoilevat hiukset jäävät harjaan. Eikä takkuuntuvakaan pehko näytä harjaamisen jälkeen niin takkuiselta.

Rehellisesti sanoen, hiukseni eivät ole vuosiin olleet näin terveet ja hyvinvoivat. Kuivaa latvaa värjäysten vuoksi on vielä jonkun verran ja se onkin melko rumaa hamppua. En muista milloin olen käynyt viimeksi oikealla parturilla. "Jonkun verran" huomaa, että nuorempi pikkusisko harjoitteli leikkaamista fiskarsseilla. Niin säästeliäs kotileikkaus ei ehkä sovellu paksulle ja pitkälle luonnonkiharalle. Sitä on pitänyt viimeistellä koko syksy, mutta olkoot. Ehtii seuraavassa leikkauksessa sitten.

Lyhyen kokemukseni perusteella, en aio palata entiseen. Tykkään hiusteni omasta väristä, kun sen saisi esiin. Kookosöljy on ihan riittävä kosteuttaja, kerran kahteen viikkoon riittää okein hyvin. Se tosin on pestävä kyllä seuraavana päivänä erikseen pois, sillä se saa hiukset näyttämään samalla rasvaiselta. Vaikka laitankin sitä pääasiassa latvoihin. Shampoon poisjättäminen tuntuu aluksi varmasti vieraalta ja oudolta, mutta kannattaakin aloittaa vähentämällä. Se vie pikkuhiljaa luopumista kohti.

Tsemppiä kaikille, jotka tarttuvat yritykseen!

Postaukseen tehty lisäys teksiin ja täydennetty yhdellä kuvalla klo 15.03 16.12.2017

Alla olevassa kuvassa kuukausi ilman shampota

14. joulukuuta 2017

hetkemme 2017

 
Videokooste vuodestamme. Kävi ihan työstä tiivistää koko vuosi pariin minuuttiin. Iso osa syksyvideosta oli hävinnyt, mutta muutamista klipeistä saatiin sekin osuus koottua. Kohti ensi vuotta ja uusia seikkailuja!